Veli-Jussi Koskinen mastereiden kv. pikaluistelun sprinttikilpailuissa 2011 Berliinissä

Mastereiden kolmannet pikaluistelun kansainväliset sprinttikilpailut järjestettiin Berliinissä 22.-23.1.2011. Mukaan oli ilmoittautunut 210 luistelijaa 17 eri maasta. Suomesta osallistui 11 masters luistelijaa, mukana Kensun Veli-Jussi Koskinen sarjassa miehet 40 vuotta, johon oli ilmoittautunut 22 luistelijaa. Kyseessä oli sprinttimatkojen yhdistelmäkilpailut, jossa neljän matkan pisteet lasketaan yhteen.

Valmistautuminen kilpailuihin

Olin jo ennen luistelukauden 2010–2011 alkua päättänyt osallistua ainakin yhteen pikaluistelukilpailuun ulkomailla ja pikaluisteluhallissa. Berliinin sprinttikilpailut merkitsin kilpailukalenteriin lokakuun alussa. Samalla merkitsin kalenteriin kahdet kotimaan kilpailut marraskuulle ja vielä yhdet tammikuulle viikko ennen Berliinin kilpailuja.

Kesän ja alkusyksyn jäljiltä kunto oli hyvä. Takana oli ehjä rullaluistelukausi ja muutenkin oli tullut harjoiteltua aktiivisesti. Lisäksi olin jo keväällä aloittanut suunnitelmallisen lihasvoimaharjoittelun, eli ottanut harjoitusohjelmaan mukaan mm. kyykkyjen tekemiset. Odotusarvo tulevasta luistelu- ja kilpailukaudesta oli siis korkealla.

Marraskuun kilpailut Seinäjoella ja Porissa olivat aikojen suhteen pettymys. Viidensadan metrin ajat pyörivät 46 sekunnin huonommalla puolella ja tonni meni Seinäjoella välttävästi alle 1.32, mutta Porin 1.37 oli jo pohjanoteeraus. Samoihin aikoihin seuran harjoitusvuoroilla luisteli lisäkseni ainoastaan muutamia luistelijoita ja myös ajatukset pikaluistelun harrastamiseen alkoivat vajota pohjalukemiin.

Joulukuu harjoiteltiin motivaation rippeillä. Uusi vuosi toi kuitenkin mukanaan uutta intoa, varsinkin kisojen lähestyessä. Masters Cupin kisat Oulunkylän jäällä 15.1.2011 olivat viimeinen tilaisuus testata kuinka sprinttimatkat kulkevat. Molemmat matkat menivät kohtuullisesti; 500 metriä 45 sekunnin pintaan ja tonni alle 1.31. Tulokset antoivat uskoa odottaa hyviä tuloksia hallista. Sunnuntaina 16.1. lähdin vielä ratamaratonin SM-kilpailuihin 30 km kisaan. Päätin jo ennen kisaa, että en riskeeraa Berliinin matkaa ja keskeytän kisan heti jos alkaa jaloissa tuntua liian pahalta. Jalat kuitenkin jaksoivat hyvin pitää joukon kärjessä hyvää vauhtia yllä, mutta kohtalo puuttui peliin 22 km kohdalla. Vasemman terän jousi meni rikki ja kaaduin kaarteessa loukaten hieman polvea ja lonkkaa. Vahingosta viisastuneena pakkasin Berliiniin matkalle mukaan useat varajouset.

Perjantai 21.1.2011.

Saavuttuani Berliiniin lähdin hotelliin kirjautumisen jälkeen välittömästi muutaman kilometrin päässä olevaan SportForumiin, missä pikaluisteluhalli sijaitsi. Ensimmäiset ajatukset pikaluisteluhallin sisällä vaihtelivat epäuskosta hurmokseen katsellessani radalla kiertäviä luistelijoita: täällä sitä nyt ollaan. Sitten äkkiä pukuhuoneeseen, puku päälle ja luistimet jalkaan. Oli outoa kun ei tarvinnut puvun alle laittaa muuta kuin alushousut eikä käsissä tarvinnut olla mitään.

Ensimmäiset kosketukset jäähän täyttivät lupaukset: tasainen, virheetön jää. Ensimmäiset puoli tuntia menivät miettimättä mitään harjoitteita sen enempää, kunhan menin muiden mukana. Jään kunnostuksen jälkeen otinkin jo sitten starttiharjoituksia sekä suora-kaarreluistelua Riskun Timon (SU) ansiokkaalla opastuksella. Jään nopeus tuli esille varsin nopeasti ja myös sen mukana tuoma vaara kokemattomalle halliluistelijalle: kaarteissa ei tekniikka pysy enää vauhdissa mukana ja vaarana ovat ratarikot, horjahdukset ja kaatumiset.

Viihdyin ensimmäisissä halliharjoituksissa puolitoista tuntia, mikä normaalia kilpailuviikonloppua varten olisi ollut aivan liikaa. Kyseessä oli kuitenkin ensimmäiset tutustumiset halliin ja sisärataan, joten jäähän oli pakko saada tuntumaa.

Illalla pääsin myös ensimmäistä kertaa näkemään arvonnan. Viidensadan metrin kilpailuun sain sisäradan ja parikseni Saksan Roman Felixin. Tonnille sain niin ikään sisäradan ja vastaan tulisi Ukrainan Valariy Gukin. Ennätysten perusteella Felix on aloittanut pikaluistelun vanhemmalla iällä, mutta Guk on entinen huippuluistelija (ennätykset: 500 m 37,53 ja 1000 m 1.14,52). 

Lauantai 22.1.2011.

Lauantaiaamuna lähdin hyvissä ajoin hallille. Edellisen päivän harjoittelu ei onneksi tuntunut jaloissa. Hallin sisällä pääsin tekemään normaalit verryttelyt ja venyttelyt sekä samalla seuraamaan jo alkaneita kisoja. Kaksi suurta monitoria kertoivat parhaillaan radalla olevat kilpailijat ja heidän aikansa väliaikoineen sekä kolmen parhaan ajat kyseisestä sarjasta.

Jännitys kasvoi sitä mukaa kun oma sarjani eteni ja vuoroni (pari nro 11) lähestyi. Viivalla olin kuitenkin yllättävän rauhallinen ja pyssyn pamahdettua myös jännitys laukesi. Startti oli ihan hyvä ja ensimmäiseen kaarteeseen tulin johtoasemassa. Kaarteen otin varovaisesti ja pääsin vaihtamaan takasuoralle ennen pariani. Myös toiseen kaarteeseen tulin varovaisesti ja vasta etusuoralla laitoin kaikki peliin. Ei varmasti mikään kaunis luistelu, mutta aika 43,82 tyydytti: oma ennätys parani 0,28 sekuntia. Parini aika oli 46,63.

Tonnin luisteluun oli neljä tuntia aikaa, joten jalat ja kropan sai palautettua hyvään kuntoon ennen starttia. Lähtöluetteloon oli tullut muutos ja parini oli vaihtunut Venäjän Igor Yatsysheniin, jonka tonnin ennätys on 1.16,55. Tiedossa oli siis ns. kylmää kyytiä. Lisäksi rata oli muuttunut ulkoradaksi. Igor ampaisikin heti karkuun eikä antanut omaan luisteluuni minkäänlaista apua. Oma lähtöni onnistui taas ihan hyvin. Viidensadan metrin kilpailun jälkeen olin päättänyt pistää kaarteisiin enemmän vauhtia. Ensimmäiset kaarteet (ulkokaarteet) menivätkin ihan kohtuullisesti. Seuraavat kaarteet (sisäkaarteet) menivätkin sitten jo horjahdellen ja jälkimmäisessä meinasin kaatua. Viimeisen kaarteen otinkin jo hieman varoen ja etusuoralla taas urku auki. Toivottavasti kukaan ei videoinut luisteluani kun runttasin väkisin maaliin ennätysajalla 1.28,06: parannusta 1,26 sekuntia. Parini aika oli 1.22, 26. 

Sunnuntai 23.1.2011.

Toisena kilpailupäivänä 500 metrin starttini oli puolenpäivän jälkeen. Lähtölistat oli laadittu edellisen päivän aikojen ja ratajärjestyksen perusteella. Edellisenä päivä sisältä lähteneet lähtisivät seuraavana päivä siis ulkoradalta. Sain parikseni taas Saksan Felixin. Aikojen perusteella olisi ollut tasaisempiakin kilpailijoita, mutta heistä kaikki olivat myös lähteneet lauantaina sisäradalta. Startti onnistui hyvin ja myös etusuoran luistelussa tuntui olevan vauhtia. Ensimmäinen (ulko)kaarre sujui vaikeuksitta ja pääsin vaihtamaan ennen pariani. Takasuora meni kohtuullisesti ja hain kaarteeseen tultaessa sisäradan ulkolinjaa, jotta pääsisin leikkaamaan kaarteen puolivälissä sisäreunaa pitkin loppusuoralla. Vauhtia oli kuitenkin sen verran paljon, että ajauduin aivan sisäradan ulkoreunaan ja jouduin loikkaamaan, etten olisi tehnyt ratarikkoa. Kaarteesta alkanut horjahtelu jatkui vielä etusuoralla, mutta maaliin tultaessa tulostaululla komeili uusi ennätysaika 43,54. Parini aika oli 45,59, mikä oli hänen oma ennätyksensä.

Toisen päivän tonnin luistelu käytiin kvartettiluisteluna. Kvartetit määräytyivät luisteltujen kolmen lajin kokonaispistetilanteen perusteella. Parikseni sain Saksan André Mammitzschin, joka oli kokonaistilanteessa minua ainoastaan 2 sekunnin sadasosaa jäljessä. Lähdimme kvartetin jälkimmäisenä parina ajamaan takaa Uuden-Seelannin Igor Ozerovia ja Espanjan Marcelo Bresiniä, jotka myös hengittivät niskaan tulosluettelossa. Lähdin tällä kertaa siis sisäradalta. Startti onnistui todella hyvin, parhaiten koko viikonloppuna. Tällä kertaa myös kaarteet menivät hyvin ja suoraluistelussa pääsin hyvään liukuun. Vauhdinjako onnistui myös hyvin, eikä hyytymistä tapahtunut. Pientä horjahtelua oli kuulemma joissain kaarteissa ollut havaittavissa, mutta itse en sellaista havainnut eikä se ainakaan luistelua haitannut. Luistelu tuntui alusta loppuun asti mahtavalta ja maalissa tulostaululla olivat lukemat 1.26,14! Edellisen päivän ennätysaika parani siis lähes 2 sekuntia. Muut samassa kvartetissa luistelleet saivat ajat 1.29,90–1.31,16. Lopullinen sijoitukseni neljän matkan kokonaispisteissä oli 12.

Kilpailujen jälkipuinti

Kilpailut olivat sekä tapahtumana että kilpailuna mahtava kokemus. Kyseessä olivat ensimmäiset hallikilpailuni ja samalla myös ensimmäiset kilpailuni ulkomailla ylipäätään missään lajissa. Viikonlopun aikana tutustuin myös paremmin Suomen muihin masters luistelijoihin. Varsinkin Timo Riskun (SU) kanssa vietin aikaa myös pikaluisteluhallin ulkopuolella ja häneltä sain arvokkaita neuvoja harjoitteluun ja kilpailutapahtumaan. Timo oli Suomen joukkueen ainoa mitalisti, voittaen pronssia miehet 30 vuotta sarjassa.  Suomen kaikki edustajat luistelivat varsin mallikkaasti, mm. 500 metrillä kaikki luistelivat molempina päivinä alle 50 sekuntia. Yhteishenki oli korkealla ja huumorintaju tallella.

Viikonloppu osoitti, että masters-luistelu on maailmalla voimissaan ja eri-ikäiset luistelijat suhtautuvat siihen vakavasti pilke silmäkulmassa. Radalla otetaan toisista mittaa tosissaan, mutta pukukopissa lentää mukava huumori monella eri kielellä. Ystäviä tavataan vuosien ja jopa vuosikymmenien takaa. Ajat kertovat puolestaan: lajia harjoitellaan tosimielellä.

Luisteluterveisin,

Veli-Jussi Koskinen