PIKALUISTELU

Pikaluistelulla on hyvin pitkä historia niin kilpailumuotona kuin liikuntamuotonakin. Jo aikanaan Leonardo da Vinci (1452 - 1519) kummasteli kuinka on ylipäätään mahdollista, että luistelija voi seistä kapean terän päällä. Pikaluistelu kehittyi alueilla, joissa talvi oli niin kylmä, että se jäädytti järvet, joet ja kanaalit.

Pikaluistelu on olympialaji, jossa on ratkottu paremmuutta talviolympialaisten alusta lähtien. Lisäksi pikaluistelussa järjestetään vuosittain mm. Maailman- ja Euroopan mestaruuskilpailut.

Urheilulajina

Pikaluistelua pidetään haastavana lajina, jossa ihminen voi omilla voimillaan ja taidollaan saavuttaa suuren nopeuden. Ainoastaan pyöräilyssä päästään suurempiin nopeuksiin. Pikaluistelussa kilpaillaan 400 metrin ja 333 metrin radoilla. Kilpailumatkat ovat 100 metristä 10 000 metriin. Lisäksi Suomessa järjestetään talven aikana lukuisia kilpailuja ja kuntotapahtumia järvien ja jokien jäillä. Matkakseen voi tällöin valita 5 kilometristä aina 200 kilometriin asti.

Harrastuksena

Pikaluistelu on on erinomainen harrastus ja kuntoilumuoto, joka sopii kaikenikäisille ja -kokoisille. Harrastuksen aloittaminen ei vaadi suurta taloudellista panostusta. Kun haluat kokeilla pikaluistelua, ota yhteyttä KENSUn ystävällisiin aktiiviluistelijoihin Viitaniemessä. Seuralla voi lainata perinteisiä pikaluistimia kokeiltavaksi. KENSUn luistelukouluissa opit nopeasti lajin alkeet.

Välineet

Pikaluistimia on kahdenlaisia, ns. perinteiset pikaluistimet, joissa terä on kiinni kengän kannassa sekä viime vuosina yleistyneet klap-pikaluistimet, joissa terä on kiinni ainoastaan päkiän kohdalla saranamekanismilla.

Klaps-pikaluistimissa terä aukeaa kantapäästä luistelijan potkaistessa itselleen vauhtia, mikä sallii myös nilkan paremman ojentumisen, jolloin potkusta jäähän tulee pitempi. Aloittelijalle sopivat erinomaisesti perinteiset pikaluistimet, joissa on matala terä, joka auttaa oikean luistelutasapainon löytymisessä.